perjantai 24. syyskuuta 2010

Törön Top 10, osa 1: Kuvottavimmat levynkannet

Rakkaat ystävät, valitettavasti en ole henkilökohtaisten kiireitteni ja henkisen tasapainoni järkkymisen aiheuttamien ahdistusten takia kyennyt päivittämään blogiani, mutta nyt sitä sitten piisaa! Koska todellinen rytinällä aloittaminen olisi liian lannistavaa ajatellen sitä seuraavia blogeja, päätin täksi kerraksi upota massan sekaan ja tehdä umpitylsän ja laiskan Top 10-listan. Jätetään se GTA IV:n dissaus sitten seuraavaan blogiin, jonka lupaan kirjoittavani valmiiksi, ennen kuin Duke Nukem Forever ilmestyy.

Mutta, itse asiaan. Tämä ensimmäinen Top 10 käsittelee levynkansia. Rumia sellaisia. Levynkannethan voivat olla periaatteessa millaisia vain, sillä hei, musiikkihan loppujen lopuksi määrää, kuinka hyvä se levy loppujen lopuksi onkaan. Silti, aina välillä vastaan tulee suoranaisia oksennusreaktioita aiheuttavia "taideteoksia", jotka nähdessään alkaa ensin epäillä kuvittajan, sitten yhtyeen, kolmanneksi levy-yhtiön ja lopuksi omaa mielenterveyttä. Senpä takia, ladies and ladies, tässä on...

...TÖRÖN TOP 10, OSA 1: KUVOTTAVIMMAT LEVYNKANNET!

10. Eppu Normaali - Studio Etana (1993)


Eppu Normaalin kautta aikain kenties heikointa studiolätyskää edelsi yli vuoden kestäneet äänitysprosessi, jonka aikana yhtyeen heput (tai siis Eput, heh heh) olivat kasvattaneet itselleen järkyttävät parrat ja viikset. Kuvottavat hippikuteet ja teennäistäkin teennäisempi tekopirteys kruunaavat kokonaisuuden. Taustalla leijuvat planeetat ovat täyttä mindfuckia, kuten myös murhanhimoinen kissa levyn takakannessa.

Lopputuomio: 90-luvun alkua kamalimmillaan. Tämän rinnalla lama oli pelkkä vitsi.

9. CMX - Aura (1994)


CMX:n Aura ja sen kansikuva ovat täydellisiä vastakohtia. Auralla CMX pääsi musiikilliseen kukoistukseensa, jonka se onnistui ylittämään vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Kansikuvassa poseeraava AW Yrjänä taas koristaa yhtä kamalimmista kansista koskaan. Kaikkein sietämättömintä kannessa ei kuitenkaan ole hirvittävä väritys tai AW, vaan infernaalisen nolo oranssi teksti.

Lopputuomio: Haisee hielleeeeee!!!!

8. The Beatles - Yesterday And Today (1966)


The Beatles. Yhtye lukemattomien, suloisten yhteislaulusävelmien. Mitä olisikaan maailmamme ilman Hey Judea tai Yesterdayta? Vissisti parempi paikka, mikäli tämän kokoelma-albumin kanteen on uskomista. Toki The Beatles oli järkyttänyt massoja pitkillä hiuksillaan ja rokkenrollillaan jo ikuiset ajat, mutta tässä pisteessä herrat menivät maata madellen riman ali. Tarkoitus järkyttää herkimpiä kukkahatutättejä ja vanhempia, ja herättää huomiota on tietenkin ymmärrettävää, mutta kun mietitään, millaista musiikkia nämä heput puuhasivat, alkavat hälytyskellot soida. Herranen aika sentään, kyseessä on THE BEATLES eikä mikään vitun kannibal korpse!

Lopputuomio: "Äiti äiti, katso mitä ostin sulle lahjaksi levykaupasta!" - Viljo 8v

7. Metallica - Metal Up Your Ass (1982)


Ennen levytyssopimusta Metallican pojat halusivat viestittää maailmalle, mikä heidän elämäntehtävänsä tulee olemaan. Metal Up Your Ass on kirjaimellisesti sitä itseään, kansikuvaa myöten. Miekkaa kannatteleva käsi työntymässä vessanpytystä ylös. Kuka helvetti näitä juttuja oikein keksii?

Lopputuomio: Tämän kannen nähtyäsi tulet käyttäytymään vessakäynneilläsi huomattavasti entistä varovaisemmin. Etenkin julkisissa vessoissa.

6. Manowar - Anthology (1997)


GAAAAAAAAAAAAAAAAAAAYYYY!!!!

Lopputuomio: 'Nuf said.

5. Hassisen kone - Täältä tullaan Venäjä! (1980)


Hassisen koneen esikoisalbumi on toki suomalaisen uuden aallon merkkiteoksia, mutta se ei tule koskaan korvaamaan sitä vääryyttä, jonka Hassisen kone teki kansikuvaa suunnitellessaan. Kuvottava punainen tausta ja siihen yhdistetty sininen teksti aiheuttaa päätähalkovaa migreeniä. Käytettyä kondomia pitelevä Barbien poitsufrendi ja kaksi venäläistä nukkea edustavat selvästi jotain elämää suurempaa, mutta hyi hitto nyt sentään! Ainoa mikä kannesta puuttuu, on Neuvostoliiton sirppilogo tai Stalinin viikset. Albumin kappale "Viimeinen rock ennen aivokuolemaa" äänitettiin todennäköisesti ennen kuin albumin kantta alettiin suunnitella, jos tiedätte mitä tarkoitan.

Lopputuomio: Ei huolet paina, ei rasitu polla. Voiko tämän kuvottavampaa kantta olla?

4. Tuomari Nurmio - Punainen Planeetta (1982)


Tuomari Nurmiolta olisi voinut valita melkein kaikki kannet tähän listaan. Tsekatkaapa huviksenne vaikkapa Lasten mehuhetki tai Kohdusta hautaan. Tässä komeilee kuitenkin Punainen planeetta, jossa Sex Pistolsilta lainattua, viikkotolkulla kestävää epilepsiaa aiheuttavaa kahden täydellisesti yhteensopimattoman värin muodostamaa ideaa on hyödynnetty... köh, säkähdyttävästi?

Lopputuomio: AAARGHHH MY EYES ARE BLEEDING!!!

3. Ozzy Osbourne - Bark at the Moon (1983)


Hevimusiikin hulluin mies ei liene liitoiteltu ilmaisu Ozzy Osbournesta. Suosittelen lämpimästi lukemaan kyseisen heebon omaelämäkerran, mikäli yhtään kiinnostaa, sillä setti on parhaimmillaankin aivan hulvatonta. Kuten on tämä kansikin, jossa herra Osbourne on... no, katsokaa itse. Mietin vain, kuka hullu keksii tällaisia ideoita, ja kuka idiootti suostuu toteuttamaan ne. Oman osansa naamapalmuiluun tuo albumin nimikkokappaleen hysteerinen musiikkivideo, jota suosittelen kaikille huonon komiikan ystäville.

Lopputuomio: SHAROOOOOOON!!!!

2. Black Sabbath - Born Again (1983)


Mitä vittua?

Lopputuomio: Oikeesti.

1. Eppu Normaali - Tahroja paperilla -persekansi (1990)


Valitan, etten saanut tähän parempaa kuvaa kyseisestä singlestä. Siitä ei nimittäin juurikaan liiku kuvia, ja halusin tietenkin suojella rakkaiden lukijoideni arvokkaita silmiä. Tätä singleä painettiin tasan 50 kappaletta ja niitä pidetään nykyisin useiden satojen euron arvoisina keräilyharvinaisuuksina. Sinänsä kummallista, koska... katsokaa nyt sitä! Tai ei, älkää katsoko, koska elinikäisten painajaisten mahdollisuus on tämän kansikuvan kohdalla lähempänä kuin milloinkaan. Eppu Normaali tosin onnistui hienosti löytämään singlen nimeä kuvaavan kannen. Onnitteluni ja osanottoni.

Lopputuomio: ...UMP!